Tiedätkö mikä on Ranskan viljellyin tumma rypäle? Missä maassa viiniköynnöksiä viljellään jopa 3000 metrin korkeudessa? Entä millainen ilmasto vallitsee Napa Valleyssä?

Näihin ja moniiin muihin viinikysymyksiin saat vastaukset meidän kursseilla. Kaikki koulutukset sisältävät lisäksi aiheeseen liittyviä maisteluita.

Järjestämme vuosittain 1-2 peruskurssia tasokokeineen. Lisäksi opintopiirin kokoontumiset tarjoavat edistyneemmille jäsenille teemallisia viini-iltoja.

Tasokokeet ja vaatimustasot hyväksyttyihin suorituksiin

• 1-taso
• Rypälekurssi
• 2-taso
• 3-taso

1-taso, vihreä merkki

Kurssilla käydään läpi tärkeimpien viinialueiden ominaispiirteet. Koulutusmateriaalit perustuvat Munskan 1-tason aineistoon. Esitietovaatimuksia ei ole. Kurssi sisältää 5-7 kokoontumista, joiden tavoitteena on maistamisen ja sitä tukevan teorian ja keskustelujen kautta tutustua käsiteltävään alueeseen. Kurssin puolen tunnin teoriakokeessa on 15 kysymystä, joista noin puolet pitää saada oikein. Maistelukokeessa pitää puolestaan tunnistaa kahdesta punaviinistä tanniinisempi ja kahdesta valkoviinistä hapokkaampi.

Rypälekurssi, keltainen merkki

Kurssilla käydään läpi viinin valmistamisen vaiheet ja niiden vaikutus viinin makuun sekä tutustutaan tunnetuimpien rypälelajikkeiden ominaisuuksiin. Koulutusmateriaalit perustuvat Munskan rypälekurssiaineistoon. Esitietovaatimuksia ei ole. Kurssi koostuu 5-7 viinin maisteluun painottuvasta kurssikerrasta. Kurssiaineistoon perustuvassa puolen tunnin teoriakokeessa pitää saada 15 kysymyksestä noin puolet oikein. Maistelukokeessa pitää löytää kolmesta punaviinistä Pinot Noir, Shiraz ja Cabernet Sauvignon sekä kolmesta valkoviinistä Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling.

2-taso, sininen merkki

Harjoitustapa on kuukausittain kokoontuva itseohjautuva paikallinen opintopiiri. Tasokurssin pääasiallinen aineisto on Munskan 2-tason esitysaineisto, aikaisempi 1-kurssiaineisto ja rypälekurssiaineisto.

Kokeen esitietovaatimuksena on 1-taso- tai rypälekokeen hyväksytty suorittaminen. 2-tason pienryhmään voi ja kannattaa kuitenkin osallistua jo ennen näitä kokeita. Kakkostason koe järjestetään kerran vuodessa; yleensä koepäivä on maaliskuun 3. lauantai. Kysymykset, koeviiniluettelo ja arvosteluohjeet tulevat Ruotsista, mutta ne käännetään suomeksi ja kysymyksiin vastataan suomeksi. Teoriakokeessa on 50-60 monivalintatehtävää ja noin 30 erityyppistä sanallista tehtävää. Maistelukokeessa, jota kutsutaan usein käytännön kokeeksi, pitää tunnistaa kolmen valkoisen ja neljän punaisen viinin dominoiva rypäle, alkuperämaa ja viinialue. Hyväksytyt pisterajat teoriaja maistelukokeille määrittää emojärjestä Ruotsissa ja raja-arvot vaihtuvat vuosittain. Nyrkkisääntönä on, että vähintään puolet olisi saatava oikein.

3-taso, punainen merkki

Kolmostason suositeltava opiskelutapa on säännöllisesti kokoontuva itseohjautuva pienryhmä, jossa kokoontumisten tiheyttä ja sisältöä säädetään seuraavaksi vuorossa olevan kokeen mukaan. Erityisesti teoriakoe vaatii paljon itsenäistä opiskelua Kokeen esitietovaatimuksena on 2-kokeen hyväksytty suorittaminen. Koe koostuu kolmesta eri osasta, jotka on suoritettava määrätyssä järjestyksessä: teoria, kypsyysnäyte ja käytäntö. Seuraavaan vaiheeseen voi jatkaa vasta, kun edellinen on hyväksytty. Osioista teoria ja käytäntö järjestetään vuorovuosittain marraskuun 2. lauantai. Kypsyysnäyte on valvojan ohjaamana itsenäisesti tehty englannin- tai ruotsinkielinen kirjallinen tutkielma erikseen sovitusta aiheesta.

Teorian kysymykset ja arvosteluohjeet tulevat emojärjestöltä Ruotsista, ne käännetään suomeksi ja niihin vastataan suomeksi. Koe voidaan pitää paikallisesti ja sen rakenne on sama kuin 2-tasolla. Maistelukoe järjestetään Tukholmassa. Siinä tunnistettavana on 20 viinin alkuperä ja dominoiva rypäle. Lisäksi väkevöidyissä ja makeissa viineissä kysytään myös valmistusmenetelmää. Koe voi sisältää myös kuohuviinejä.