Vuoden viimeinen tasting pidettiin poikkeuksellisesti joulukuussa, koska marraskuussa oli viiniseuramme 20-vuotisjuhlat. Maanantaina 10.12.2018 kokoonnuttiin Osuuspankin kokoustilaan klo 18:00 runsaslukuisella 30 henkilön joukolla. Aluksi jaettiin Alisalle 1. tason kurssisuorituksesta pinssi ja muutamille nauhat 5 v. ja 10 v. jäsenyyksistä.
Ensimmäiseksi nautittiin Codorniu Cuvee Barcelona Brut Cavaa ja siirryttiin iIlan teemaan, joka oli Merlot-rypäle ja siitä valmistetut viinit eri puolilta maailmaa. Merlot on sikäli mielenkiintoinen rypäle, että se on maailman toiseksi viljellyin Cabernet Sauvignonin jälkeen ja siitä tehdään maailman kalleimmat ja arvostetuimmat viinit. Alun perin Ranskan Bordeaux’sta kotoisin oleva rypäle on levinnyt ympäri maapalloa niin että tuskin on merkittävää viinialuetta missä sitä ei viljeltäisi. Merlot-viinit esiintyvät usein sekoituksissa antamassa pehmeyttä ja aromeja tiukemmille rypäleille kuten esim. Bordeaux’ssa Cabernet Sauvignonin kanssa.
Kuitenkin kuuluisimmat ja arvostetuimmat Merlot-viinit tulevat Pomerolin alueelta Ranskan Libournais’in kunnan alueelta. Erikoista Pomerolin maaperässä on ns. sininen savi pintakerroksissa. Tämän sinisen saven muodostamien negatiivisesti varautuneiden hiukkasten ansiosta maassa tapahtuu magnesium- ja calsium-ionien vaihtoa ja reaktioiden seurauksena maaperään syntyy CaCO3- ja MgCO3 -yhdisteitä ravinnoksi viiniköynnöksille. Maaperä on hedelmäistä ja rypäleisiin kehittyy runsaammin aromeja. Em. ansiosta ja huolellisen käsityön tuloksena esim Château Petrus ja Le Pin Merlot-viinit ovat arvostettuja ja kalliita. Château Petrus viinitarhan arvo on n. 85,5 milj. €/ ha.
Emme kuitenkaan saaneet Petrus-viiniä mutta aluksi maistelimme kuitenkin Pomerolin alueelta Château Grange-Neuve/ Gros&Fils Merlot -viiniä vuodelta 2014. Ryhdikäs ja monipuolinen, pehmeä viini hyväili suuta pitkään. Tuoksussa ja maussa maistuivat tyyypilliset kirsikan ja luumun multaiset aromit.
Toinenkin viini oli Saint-Èmilionin alueelta myös puhdas Merlot-viini Château Tour Peyronneau Grand Cru 2016. Hyvin samanlainen makumaailma kuin edellisessä, mutta ei ihan niin pehmeä ja jälkimaku selvästi lyhyempi.
Uuden maailman Merlot-viineistä ensimmäisenä maisteltiin Coppola Diamond Collection Merlot 2015 Kaliforniasta. Viini oli hillomaisen makea, pehmeä ja suorastaan lakritsamaisen täyteläistä. Runsas makumaailma ja silkin pehmeät tanniinit helposti hurmaavat nautiskelijan. Tutustuttiin myös Coppolan viinitilan suomalaisiin juuriin eli siihen, kun Gustav Niebaum aikoinaan hankki Inglenookin tilan itselleen. Nyt maisteltu viini oli tosin kotoisin Coppolan Geyservillen tilalta.
Seuraavaksi maisteltiin Merlot-viiniä Etelä-Afrikasta Stellenboschin alueelta. Muratie viinitila on perustettu jo 1685 ja tilalla noudatetaan luonnonmukaista kestävän kehityksen viljelyä. Maisteltu viini Muratie Alberta Annemarie Merlot 2015 oli hyvin runsas, hillomaisen makea ja pehmeä. Tällainen viini sopii erinomaisesti jopa mausteisten ruokien seuraan.
Sitten maistelttiin Wakefield Merlot 2017 Australiasta. Viini on Taylorsin valmistama ja tulee Clare Valleyn alueelta melko lämpöiseltä alueelta. Viini oli nuorekas, runsas ja hillomaisen makea kuten kaksi edeltävääkin. Viinissä oli havaittavissa myös paahteisuutta ja mausteisuutta. Myös Taylorsin tarhoilla arvostetaan rypäleiden hyvinvointia ja kestävää viljelytekniikkaa.
Viimeisenä maisteltiin Chileläistä Concha Y Toron Marques de Casa Concha Merlot 2015. Laadukas viini Rapel-laaksosta. Viini oli myös runsas, mausteinen ja tamminen ja hillomainen kuten muutkin uuden maailman Merlot-viinit, joita tänään maisteltiin.
Viinit pääsivät myös vertailuun erilaisten juustojen kanssa, joita nautiskeltiin seuraavaksi. Melko selkeästi ryhdikkäät Bordeaux-viinit tuntuivat hienoilta juustojen kanssa. Ehkä nämä uuden maailman hillomaiset ja kosiskelevat viinit sopivat seurusteluun ja mausteisten ja kasvispitoisten ruokien kumppaneiksi. Se jätettiin sitten testattavaksi kunkin oman harkinnan ja kiinnostuksen varaan.
Vuosi 2018 päätettiin iloisina ja tyytyväisinä.Viiniseura Jyväskylän Munskänkarna ry:n puheenjohtajuus siirtyi Aulille ja sihteerin tehtävät Alisalle. Minun puolestani kiitokset mielenkiintoisista vuosista.
Teksti: Olli Kokkonen