Kirjoittajan arkistot: Maija-Liisa Siitari

Syyskuun tasting 19.9.2016

Syyskauden 2016 aloitimme pitkän kesätauon jälkeen Figaron Winebistrossa 19.9.2016. Teema oli perinteisesti syksyn viinimatkan kohde eli Toscanan viinit ja maisemat. Mukana oli 25 jäsentä, joista valtaosa juuri parin viikon päästä alkavalle viinimatkalle lähtijöitä.
Toivotimme uuden jäsenen, Mikko Osaran, tervetulleeksi joukkoomme.

Heikki oli kesän kuluessa ehtinyt tehdä perusteellisen esityksen Toscanan viininvalmistuksen historiasta, viinialueista, viljeltävistä rypäleistä, viinityyleistä ja laatuluokituksista ym. Ihastelimme esityksessä mukana olleita maisemia ja nautiskelimme erittäin upeita viinejä.

Emme valitettavasti onnistuneet saamaan alkuun valkoviiniksi Vernaccia di San Gimignanoa, vaikka lähellä se oli. Kyseinen viini oli aikanaan Toscanan ensimmäinen DOC-viini Chiantin. Nyt DOC-alueita Toscanassa on 42 ja myös korkeamman DOCG-luokan alueita on 11.

Aloitimme illan sitten Villa Antinorin Biancolla, joka on sekoitus paikallista Trebbianoa, Malvasia ja kansainvälistä Cardonnay ja Pinot Biancoa. Tätä nautiskelimme alkujanoon samalla kun Olli kävi Heikin esitystä läpi.

Loput illan viinit olivatkin sitten punaisia, joista ensimmäinen oli Ruffino Chianti Superiore. Viini on huoleton mutta herkullinen arkiviini, joka on Alkossa myynnissä uudestaan lanseeratussa Fiasco-pullossa (1 litran plo). Hedelmäinen ja marjaisa viini on sopiva kumppani kevyempien ruokien seuraan.

Toinen esimerkki olikin jo tuhdimmpi viini, joka edusti uutta Chianti Classico Gran Selezione -luokkaa. Tämän luokituksen viini valmistetaan tiukennetun kontrollin alla ja siinä ei nykyisin enää saa käyttää valkoisia rypäleitä lainkaan. Viini oli Il Molino di Grace il Marcone 2010. Jo melko hyvin kehittyneessä tumman rubiininpunaisessa viinissä maistuivat yrtit ja hapankirsikka sekä kuivatut hedelmät. Tämä oli illan toiseksi suosituin viini.

Kolmas punaviini oli Villa Antinorin Rosso, joka on Sangiovesen, Cagernet Sauvignonin, Merlotin ja Syrahin sekoitus eli jonkinlainen Supertoscanalaisen pikkuveli.  Se on keskitäyteläinen mehevän marjainen viini, jossa myös maistuivat hapankirsikka, yrtit ja vähän savukin.

Neljäs punaviini oli taas IGT-luokiteltu Cabreo Il Borgo. Vuosikerta oli valitettavan nuori 2013 eikä viini ollut kehittynyt vielä. Tuhdissa viinissä maistui karhunvatukka ja mustaherukka ja siinä oli soraisuutta ja paahteisuutta. Potentiaalinen viini, joka ei nyt päässyt edukseen. Kolme vuotta sitten maistelemamme vastaavan viinin vuosikertaa 2005, joka oli silloin herkullinen ja tasapäisesti kamppaili Tignanellon kanssa illan suosituimmasta viinistä.

Viides punaviini oli Caprili Brunello di Montalcino, joka on valmistettu sangiovese rosso -kloonista . Vuosikerta 2011 oli tietenkin myös vielä turhan aikainen tämän viinin nautiskeluun, mutta silti se oli herkullinen. Tuoksussa oli kuivattuja hedelmiä, nahkaisuutta ja mausteisuutta, ja maussa myös viikunaa ja tervaa. Rustiikkinen jälkivaikutelma ihastutti monia. Tämä olikin ylivoimaisesti illan suosituin viini.

Lopuksi kävimme vielä läpi Toscanan viinimatkan ohjelmaa ja vierailukohteita.

Teksti: Olli Kokkonen

Syksyn 2016 taistingtilaisuudet

Syksyn 2016 ohjelma

Ma 19.9. 2016 Toscanan viinit, Figaro Winebistro
Ma 24.10. 2016 Itävallan viinit, Asemaravintola
Ma 21.11. 2016 Cabernet Sauvignon, Figaro Winebistro
Pe 9.12. 2016 Syyskauden päätösillallinen, Ravintola Alba

Tilaisuudet alkavat klo 18.30 ellei toisin ilmoiteta.

-Muutokset mahdollisia.-

Kevätkauden päätösillallinen 27.5.2016

Kevätkauden päätöstä vietimme Korpilassa Päijänteen rannalla 27.5.2016. Kaunis kevätsää suosi meitä ja Päijänteen upeat maisemat näkyivät hienosti rakennuksen uusittujen ikkunoiden ja siistityn rantapuuston ansiosta.

Aloitimme tilaisuuden nautiskellen uusiseelantilaista Lindauer Rose -kuohuviiniä ja makoisia savukalamousse-leipäsiä. Jari Vähäpesola toivotti meidät tervetulleeksi uusittuun Korpilaan.

Alkuruokana meille tarjottiin kaunis Eggs Benedict -annos ja parsaa lautasella. Parsa oli saanut kaverikseen myös karamellisoitua pekonia. Alkuruoan kanssa saimme maistella kahdeksaa erilaista riesling-viiniä ympäri maailmaa. Vertailussa olivat huhtikuun tastingissä mukana olleet viinit:

  • Cono Sur Block 23 Chilestä
  • Steininger Itävallasta
  • Gisselbrecht Alsacesta
  • Chateau Ste Michelle Kaliforniasta
  • Mayu Riesling Chilen uusimmalta pohjoiselta viinialueelta Elqui laaksosta
  • Spy Valley Uudesta-Seelannista ja
  • Deep Root Saksasta.

Kaikki pääsivät näin kerralla etsimään suosikkiaan näistä erittäin hedelmäisistä rieslingeistä ja hyvin ne maistuikin.

Pääruokana saimme ulkogrillistä naudan kuvepihvejä, kypsää possua, parsaa ja perunoita sekä noutopöydästä monet lisukkeet. Santsikierroksen kera nälkä siirtyi naapurin puolelle. Pääruoan kanssa vertailimme kahta hyvin erilaista viiniä eli Bordeaux Blend Mount Hermon Galileasta ja Norton Barrel Malbec Argentiinasta. Malbec taisi saada hiukan enemmän kehuja kuin Bordeaux Blend. Molemmilla oli omat kannattajansa ja maisemallakin näytti olevan vaikutusta, kun pöydässä järvinäköalan puoleiset pitivät Malbecista kun taas toisella puolella istuvat pitivät enemmistönä Bordeaux Blendistä.

Jälkiruokana saimme tuoreita marjoja ja suklaakakkua sabayon-kastikkeen kera. Jälkiruoan kanssa nautimme huhtikuun tastingissä mukana ollutta Brüm Wehlener Sonnenuhr Spätlleseä ja Gancia Asti Dolce kuohuviiniä.

Hienon illan jälkeen bussi toi meidät takaisin kaupunkiin ja toivottelimme toisillemme hyvää kesää.

-Teksti: Olli Kokkonen-

Huhtikuun tasting 18.4.2016

Huhtikuun tastingissä jatkettiin syvällistä rypäleteemaa. Vuorossa oli viime vuosina uudelleen maailmalla suosioon noussut Riesling. Riesling on moniulotteinen rypäle aromien puolesta ja siitä valmistetaankin hyvin monen tyyppisiä viinejä. Riesling-viinit kestävät myös kypsytystä, mikä mahdollistaa hienojen vuosikertojen nautiskelun tiettyjen huippuviinien ansiosta.

Figaro Winebistrossa järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana 24 jäsentä. Hienon Power-point -esitelmän oli taas kerran tehnyt Heikki Puolakka ja tällä kertaa esityksen piti ansiokkaasti Soile Hiekkasalmi-Linna. Aluksi Soile kertoi riesling-rypäleen ominaisuuksista ja pääasiallisista alueista eri puolilla maailmaa, missä rypälettä viljellään sekä luonnehti kutakin maisteltavaa viiniä. Sen jälkeen maisteltiin.

Ensimmäisenä maisteltiin Chilen Bio-Bio laaksosta lähtöäisin oleva Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling. Tämä kuiva viini todettiin erittäin hyväksi, kivellisten hedelmien ja hiukan petrolin makua sisältäväksi, tyypilliseksi lämpimien maiden rieslingiksi. Suutuntuma on lähes öljymäinen, maussa lisäksi kukkaisuutta ja reilua mineraalisuutta. Kyseessä on hapokas, ryhdikäs viini, joka käypäisesti sopii punalihaisten kalaruokien kyyditsijäksi.

Toisena oli vuorossa Itävallan Niederösterreichin alueelta Kamptalista oleva Steininger, kuiva ja myös hapokas riesling, joka puolestaan on tyypiltään puhdas viileämpien alueiden riesling. Sitruksinen ja kevyen herukkainen maku yhdistettynä napakkaan, jopa mausteisuutta lähentelevään tuoksuun tekee tästä viinistä monen paikalla olleen mielestä myös hyvin käyttökelpoisen ruokaviinin.

Kolmantena maistelimme Alsacen alueen tyyppirypäleestä tehdyn Gisselbrect Riesling Grand Cru Muenchberg, vuosi 2013. Tämä noin 20 euron viini todettiin tuoksultaan lievästi sitrusmaiseksi, kuivaksikin, kuitenkin maultaan hedelmäiseksi, täyteläiseksi ja reheväksi. Lisäksi viinissä on hyvä ja napakka jälkimaku. Kyseessä on harmoninen, laadukas viini ja vastannee hintaansa (19,99 €).

Saksan viinialueiden ensimmäisenä edustajana tastingiin oli valittu Moselin alueen Grans-Fassian Apotheke Riesling GG, vuosi 2011, jota ei löytynyt Alkon kautta ollenkaan. Heikin ja Maijun viinikellari pelasti tilanteen kahden pullon verran. Ryhdikäs, vivahteikas, sokerimäärältään vain 7 g/l oleva viini kannattaakin pitää kellarissaan vähän parempia tilaisuuksia varten. Runsas, pitkä maku toi esiin hapokkuuden, sitruksisen, jopa aprikoosimaisen, mineraalisuuten vivahtavan ja hiukan petrolia sisältävän huippuviinin.

Viidentenä viininä oli Yhdysvaltojen luoteisosasta, Washingtonin osavaltiosta Columpia Valleystä oleva Chateau Ste Michelle Riesling 2011. Huolimatta pohjoisesta kasvu- ja valmistuspaikasta tämä riesling-viini on OFF-DRY (puolimakea). Liekö viileä kasvupaikka vaikuttanut, kun alkoholimäärä on vain keskikorkea 11 %, sokeria kuitenkin jo 18 g/l. Viini puolustaa paikkaansa ainakin amerikkalaisen apple pien kanssa, siis jälkiruokaviini.

Viimeisenä maisteluviininä oli tosimakea, toinen Moselin alueen edustaja, S.A. Prüm Sonnenuhr Riesling Spätlese 2010, jossa sokeria 110 g/l. Liekö jalohome jo tehnyt rypäleistä lähes rusinoita ennen keräämistä, mutta viinistä oli saatu erittäin hapokas (9,7 g/l), jonka maku oli pitkään suussa tuntuva, sitruunaa, aprikoosia, persikkaa ja miksei myös hunajaa muistuttava sekä hieman petrolinen. Siis vivahteikas.

Yhteisessä, loppua kohden vilkastuneessa keskustelussa todettiin, että kyllä sama rypäle taipuu moneksi kasvupaikan ja -ilmaston sekä -lämpötilan aiheuttamien erojen vuoksi. Yllättävää kuitenkin on, että samat peruspiirteet tuoksussa ja maussa tulevat erilaisissa riesling-viineissä esiin, joissakin voimakkaammin, toisissa vähemmän. Hedelmäisyys, hapokkuus, aromeina petrolimaisuus ja mineraalisuus lienevät tyyppipiirteitä. Uutos- ja sokerimäärien kasvaessa viini muuttuu täysin kuivasta tosimakeaksi.

Teksti: Mikko Linna –

Maaliskuun tasting 17.3.2016

Maaliskuun tastingin aiheena olivat valkoviinit. Viinit maisteltiin sokkona. Aimo Rissanen oli valinnut viinit Alkon valikoimista. Maisteltavana oli kuusi kuivaa valkoviiniä eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa oli mukana samoista rypäleistä (sauvignon blanc ja chardonnay) perinteiset ranskalaiset viinit ja Uuden Maailman uusseelantilaiset versiot.

Jälleen kerran huomattiin, että perusrypäleidenkin tunnistaminen sokkona on haasteellista harjaantuneellekin viininystävälle. Keskustelimme ilmaston ja maaperän vaikutuksesta samoista rypälelajikkeista tehtyjen viinien aromi- ja makumaailmaan. Toki viininvalmistaja vaikuttaa myös oleellisesti viininsä lopputulokseen.

Maistelun jälkeen Aimo Rissanen esitteli viinit Alkon ja Viinilehden arvioiden perusteella. Kaikki viinit olivat laadukkaita. Eteläafrikkalainen DeMorgenzen Reserve Chenin Blanc jakoi ehkä eniten mielipiteitä. Viinin voimakas tammisuus ei ollut kaikkien mieleen.

Sokkomaistelu koettiin mielenkiintoiseksi ja kehittäväksi tavaksi opetella tunnistamaan eri rypäleiden ja eri alueiden erityispiirteitä.

-Aimo Rissanen-

Helmikuun tasting: ruoka ja viini -ilta 18.2.2016

Tämän vuoden ruoka ja viini -tilaisuus järjestettiin 18.2.2016 Kristillisen koulun kotitalousluokassa. Mukana oli 15 jäsentä, joista 11 osallistui myös yhteisen illallisen valmistamiseen. Valmistimme kolmen ruokalajin menun keittiömestari Leena Pölkin johdattelemana. Leena oli myös suunnitellut menun, jossa pääruoan raaka-aineeksi oli sovittu karitsa.

Menu

Briejuustokeittoa savulammastwistillä, siemenleipää
***
Karitsaa à la Bourguignonne (pinot noir punaviiniä, valkosipulia, yrttejä, possun savukylkeä/pekonia, sipulia…)
Paahdettua karitsan ulkoseläkettä, rosmariini-perunakakkua, juuresmosaiikki, tummaa kahvikastiketta ja kermaista kanttarellimuhennosta
***
Crème brûlee ja pikantisti marinoituja marjoja (mustapippuri, appelsiini, basilika…)

Alkuruoan viiniksi Olli oli valinnut chileläisen Leyda Lot 4 Sauvignon Blanc -valkoviinin ja Nobletza Medium Dry -sherryn. Leydan Lot 4 on erittäin hapokas ja herkullinen viini, jonka makumaailma osui hyvin valkohomejuustokeiton kanssa ja runsas hapokkuus tuntui hyvältä. Toisenlaisen ruoan kanssa näin reilu hapokkuus voi olla jopa haasteellinen. Sherry ei saanut yhtä varauksetonta kannatusta kuin Sauvignon Blanc -viini, vaikkakin se on perinteinen keiton yhteydessä käytetty juoma.

Pääruoan kanssa maisteltiin neljää eri punaviiniä :

  • Rosemount Shiraz
  • Nugan Estate Durif
  • Tiempo Briego
  • Gigondas L´Hallali Grande Reserve

Mielipiteet kunkin viinin sopivuudesta pääruoan kanssa erosivat kahden pöydän kesken. Toisessa pöydässä Shiraz tuntui olevan suosituin, kun taas toisessa pöydässä rhônelainen L´Hallali Grande Reserve, jossa päärypäle on grenache. Durif-rypäleestä tehty australialainen viini oli kaikkien mielestä todella herkullinen, mutta ei ihan istunut ruoan tyyliin. Myöskään Tiempo Briego Ribeira del Duerosta rotevuudestaan huolimatta ei oikein istunut herkullisiin ruoan kypsiin ja kermaisiin makuihin. Tiempo Briego on ehkä sopivampi voimakkaamman ja paistetun lihan kyytipoikana kuin herkän karitsan kanssa.

Jälkiruoka oli todella herkullinen Crème brûlee ihanien marinoitujen marjojen kera. Viininä oli Torresin Muscat Oro, joka pärjäsi ihan hyvin.

-Olli Kokkonen-

 

Tammikuun tasting 18.1.2016

Vuosi aloitettiin Figaron viinibistrossa 18.1.2016 punaviiniharjoituksella. Mukana oli 28 jäsentä.

Aluksi maistelimme sokkona kuutta eri rypälelajikkeesta valmistettua laadukasta punaviiniä, jotka Aimo Rissanen oli valinnut. Viinit olivat eri puolilta viinimaailmaa. Tavoitteena oli tunnistaa rypäle, valmistusmaa ja pääalue. Harjoitus vastasi 2-tason käytännön kokeen vaatimusta.

Tunnistaminen osoittautui haasteelliseksi, vaikka kaikki rypälelajikkeet, joista vìinit oli tehty, olivat entuudestaan meille tuttuja. Maan ja alueen tunnistaminen oli vielä vaikeampaa kuin rypälelajikkeen tunnistaminen. Jotkut tunnistivat rypälelajikkeen oikein ja Malbecin kohdalla Argentiina ja Mendoza oli luonteva maa ja alue tietää. Pinot Noir -rypäle oli selkeästi helpoin tunnistettava.

Sokkomaistelun jälkeen Aimo esitteli meille viinit Alkon ja Viinistä viiniin -teoksen arvionteihin perustuen. Samalla keskustelimme henkevästi ko.viineistä ja yritimme udella oikein tunnistaneilta heidän kriteereitään siitä, mistä he tunnistavat ko. rypäleen.

– Olli Kokkonen –

Kevään 2016 tastingtilaisuudet

Ma 18.1.2016 Punaviinien sokkotasting, Figaro Winebistro

To 18.2.2016, Ruoan ja viinin yhdistäminen (karitsa), Kristillinen koulu

To 17.3.2016 Valkoviinien sokkotasting

Ma 18.4.2016 Riesling

Pe 27.5.2016 Kevätillallinen Korpilassa

Tastingit alkavat klo 18.30 ellei toisin ilmoiteta.

-Muutokset mahdollisia-

Syyskauden päätösillallinen 11.12.2015

Syyskauden päätöstä vietimme Trattoriassa 11.12.2015. Paikalla oli 19 munskalaista.
Menu oli seuraava:

Alkuun

Punajuuririsottoa ja Gorgonzolaa
Aukion Foccaccia-leipää
Montecappone Verdiccio
Montecappone, Marche, Italy

Pääruuaksi

Costolette di Agnello
Karitsankaretta, peperonataa, paahdettua perunaa, Chianti-kastiketta ja tryffelimajoneesia
Righetti Amarone
Luigi Righetti, Veneto DOC Valpolicella Classico Superiore, Italy

Jälkiruuaksi

Suklaakakkua, talon pähkinäistä jäätelöä ja pistaasimarenkia
Recioto della Valpolicella Classico, Luigi Righetti, Veneto

 

Marraskuun tasting 19.11.2015

Marraskuun tastingin teemana olivat Torresin espanjalaiset viinit. Tasting pidettiin Figaron Viinibistrossa, jossa Torresin pohjoismaista vastaava Ambassador Annastiina Jäppinen perehdytti meidät Torresin historiaan, kansainvälistymiseen sekä nykyiseen viinintuotantoon ja tutkimukseen. Mukana oli 26 munskalaista. Ennen maistelua pidettiin sääntömääräinen vaalikokous.

Torres on valittu taas kerran maailman arvostetuimmaksi viinibrändiksi ja muiden palkintojen ohella on siten johtava ja monessa mielessä arvostettu viinien ja brändien tuottaja. Torresin toimintaan voi tutustua tarkemmin viinitilan omilla sivuilla.  Suomessa Torresin viinejä edustaa Winestate Oy, jonka sivuilla voi tutustua suomen kielellä kaikkiin Torresin tuotteisiin.

Aloitimme alkoholittomalla viinillä

Annastiina kertoi mielenkiintoisesti Torresin toiminnasta samalla kun maistelimme eri viinejä Espanjan tuotannosta. Aluksi saimme maistaa alkoholitonta Shiraz- ja Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistettua viiniä Torres Natureo Rose. Alkoholittomien viinien kysyntä ja myynti on voimakkaassa kasvussa. Alkoholi poistetaan erikoisella paineistetulla tislauksella matalassa lämpötilassa, jolloin viinin aromit säilyvät. Viinissä on hiukan jäännössokeria. Tässä viinissä marjaisuus korostuu, mutta miellyttävä hapokkuus tekee siitä raikkaan juoman. Viini on myynnissä Alkon lisäksi Prismoissa ja muissa hyvin varustetuissa ruokakaupoissa.

Jatkoimme kahdella valkoviinillä

Seuraavaksi maistelimme kahta eri valkoviiniä. Bazo das Bruxas on uusi aluevaltaus Torresilla. Tämä Alvariño-rypäleistä tehty raikas, omenainen viini on sopiva kyytipoika kaikille meren herkuille. Viini tulee Caliciasta Rias Baixasin alueelta. Rypäleet ovat saaneet liota kuusi tuntia mehussa ennen terätankkikäymistä, jolloin tuloksena on aromaattinen viini, jota ei ole tammikypsytetty lainkaan.

Gran Viña Sol sensijaan on perinteinen Chardonnay-viini, jossa tammen tuoma vaniljaisuus maistuu kukkaisen hedelmäisyyden lisäksi. Osa viinistä valmistetaan ja kypsytetään unkarilaissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä ja viiniä säilytetään terästankeissa alhaisessa lämpötilassa ennen pullotusta, jolloin raikas aromaattisuus säilyy. Viini pullotetaan tilausten mukaan ja se on parhaimmillaan 2-3 vuoden ikäisenä. Tämä on hyvä viini erilaisten kalaruokien ja jopa savustetun lohen seuraksi.

Maistelussa neljä punaviiniä

Seuraavaksi maistelimme neljää eri punaviiniä. Ensimmäisenä Gran Coronas Reserva, joka on parhaimpana pidetty Torresin reserva-viini. Se on tehty Mas La Plana -tarhojen nuorista köynnöksistä kerätyistä rypäleistä. Käymisen jälkeen viini on saanut maseroitua kaksi viikkoa ja sitten kypsytetty 18 kk itäeurooppalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä. Viini on vahva ja tasapainoinen tummien marjojen ja mausteisuuden sävyttämä, missä on myös havaittavissa aniksen ja lakritsan aromeja. Tämä monipuolinen viini sopii erilaisille liharuoille.

Toisena maistelimme Ibéricos-viiniä Riojan alueelta. Viini on Riojan viiniksi moderni, hiukan nuorempana nautittava marjainen juoma, jossa metsämarjojen ja vaniljaisuuden lisäksi on mausteisuutta. Viini on sopiva seuralainen erilaisille leikkeleille ja tapaksille.

Kolmas punaviini oli Salmos, joka tulee Torresin modernilta tilalta Prioratin alueelta. Cariñena, Carnacha ja Syrah-rypäleet tulevat kahdelta eri tarhalta, joista toisessa on kuuma ilmasto ja toisessa viileämpi. Viiniä on maseroitu kolme viikkoa käymisen jälkeen, jolloin se on saanut syvän tumman sävyn. Tässä tilausvalikoiman viinissä on lakritsan sekä kuivattujen tummien marjojen mausteisuutta ja paahteisuutta. Täyteläinen mausteinen maku on pitkä ja silkkinen.

Neljäs punaviini oli Torresin lippulaiva Mas La Plana, joka jo vuonna 1979 arvostettiin Ranskassa kansainvälisessä kilpailussa samanarvoiseksi kuuluisien viinimerkkien rinnalla. Perinteitä noudattaen tämä pieneltä tarhalta kasvatetuista Cabernet Sauvignon -rypäleistä tehty viini on vuodesta toiseen tunnustettu maailmalla korkealaatuiseksi. Niinpä tämä monille entuudestaankin tuttu moniulotteinen tummien marjojen sävyttämä viini ei nytkään tuottanut pettymystä.  Maukkaassa viinissä on santelipuun, kahvin ja mintun hienoja aromeja.

Lopuksi jälkiruokaviini

Lopuksi herkuttelimme vielä Floralis Moscatel Oro –jälkiruokaviinillä. Viini (oikeastaan likööri) on valmistettu lisäämällä tislettä maseroituun murskattuun rypälemehuun ja uutettu vuoden ajan viilennetyissä terästankeissa. Viinissä on Moscatel-rypäleelle  tyypillisiä kukkien ja mausteiden aromeja. Syvä meripihkan värinen viini sopii monenlaisten makeiden jälkiruokien, hedelmien ja pähkinöiden seuralaiseksi.

Pintxot maistuivat viinien kera

Pintxot maistuivat viinien kera. Kuva: Maija-Liisa Siitari

Maistelun lopuksi saimme nautiskella näiden viinien kanssa Figaron pintxoja, jolloin makunautinto sai aivan uuden ulottuvuuden. Ilta oli monipuolinen, josta kiitokset Annastiinalle!
– Olli Kokkonen ja Maija-Liisa Siitari-