Huhtikuun tasting pidettiin Figaron viinibistrossa 27.4.2015. Yhteensä 26 seuran jäsentä tutustui Etelä-Afrikkaan viinimaana. Heikki Puolakka oli valmistellut monipuolisen esitysmateriaalin alueen maantiedosta, ilmastosta, historiasta ja maisemista viinin valmistuksen kannalta. Mukaan saimme myös viinikartan, josta voi myöhemmin hyvin palautella mieleen paikallisten viinitalojen nimiä. Seppo Sneck piti illan esityksen hyvin lennokkaalla tavalla.

Keskityimme Etelä-Afrikan viintuotannolle ominaisiin ja menestyneisiin rypäleisiin ja niistä tehtyihin viineihin Stellenboshin ja Paarlin alueilta.

Maistellut viinit:

• Pongrácz Méthode Cap Classique Brut
• Bellingham The Bernard Series Old Vine Chenin Blanc 2013
• Bellingham The Bernard Series Whole Bunch Grenache Blanc Viognier 2014
• Lanzerac Pinotage 2012
• KWV The Mentors Pinotage 2012
• Neethlingshof The Owl Post

Aluksi maistelimme kuohuvaa eli Pongrácz Méthode Cap Classique Brut – viiniä.  Se on Distellin Pinot Noir ja Chardonnay -rypäleistä perinteisellä menetelmällä valmistama kuohuviini. Viini oli raikas, marjainen ja lievästi paahteinen eli kelpo samppanjan korvike alkuun.

Maistelemistamme valkoviineistä Bellingham The Bernard Series Old Vine Chenin Blanc oli vanhoista köynnöksistä kerätyistä rypäleistä tehty viini, oljenkeltainen, eksoottinen ja hienon mausteinen viini, jossa oli paljon tammikypsytyksen tuomaa aromimaailmaa. Toinen Bellinghamin viini oli käsin poimituista Grenache Blanc ja Viognier -rypäleistä valmistettu hedelmäinen edellistä hapokkaampi ja mineraalisempi viini. Mielipiteet näiden viinien suosiosta menivät melko tasan.

Maistelemamme kolme punaviiniä oli valmistettu Pinotage-rypäleistä. Pinotage on KWV- laboratoriossa vuonna 1925 jalostettu Pinot Noirin ja Cinsault -rypäleiden risteytys, jota ei juurikaan viljellä muualla kuin Etelä-Afrikassa. Lanzerac Pinotage oli hieman savuinen, tummien marjojen sävyttämä aromikokonaisuus, jossa oli yrttinen pehmeä suutuntuma. KWV The Mentors Pinotage -viinissä oli edelliseen verrattuna enemmän Pinotage-viinille tyypillistä mausteisuutta ja hapokkuutta muutoin samantyyppisten tummien marjojen aromien lisäksi. Lisänä oli myös hieman kahvia muistuttavaa mokkaisuutta.

Kolmas viini oli Heikin kellarista Neethlingshof The Owl Post. Täyteläisessä maussa oli samettista vaniljaa ja tuoksussa eksoottisia hedelmäisiä aromeja. Arviointimme perusteella The Owl Post -viini sai korkeat ja selvästi parhaat pisteet. Heikin kellarihankinta sai meiltä varauksettoman suosion!

Kiitokset Heikille ja Sepolle erittäin rattoisasta illasta.

– Olli Kokkonen –

Maaliskuun tasting toteutettiin 19.3.2015 Juhlan Paikassa. Silloin testasimme, onko lasilla väliä! Tastingiin osallistui 23 jäsentä.

Jukka Orasjärvi Decanterin edustajana piti meille mielenkiintoisen Riedel-lasitastingin. Jukka kertoi aluksi 300 vuotta toimineesta itävaltalaisesta lasituotteiden valmistajasta Riedel-yrityksestä, joka kiinnostui tutkimaan yhdessä viininvalmistajien kanssa, miten viinilasin muoto ja koko voivat vaikuttaa nautitun viinin tuoksuun ja makukokonaisuuteen. Vuosien varrella Riedel on kehittänyt sitten laadullisesti erihintaisia lasisarjoja eri rypäleistä valmistetuille viineille. Lasin hinta ja laatu riippuvat lasin lyijypitoisuudesta ja siitä, onko kyseessä suupuhallettu vai konepuhallettu tuote.

Maistelimme Sauvignon Blanc ja Chardonnay -viiniä tavallisesta sekä ko. rypäleille suunnitelluista Vinum-sarjan laseista. Saimme itse kaadella viiniä laseista toiseen, jotta kussakin vertailussa oli varmasti samaa viiniä. Suurin ero tavallisen ja Riedel-lasin välillä oli selvästikin tuoksussa. Viinilasissa, jossa ei ollut tuoksua keräävää muotoa, oli viinikin lähes tuoksuton. Myös viinin hapokkuus, mineraalisuus, rakenteen kokemus ja tuoksujen määrä oli selkeämmin tunnistettavissa ko. Riedel-lasissa verrattuna tavalliseen lasiin.

Seuraavaksi maistelimme Pinot Noir- ja Merlot-painotteiset Bordeaux- (Carsin Cuvee ) viinit niille suunnitelluista laseista. Samanlainen selkeä ero oli varsinkin tuoksun määrässä. Lasin koon vaikutusta oli myös mahdollista testata maistamalla samaa viiniä Sauvignon Blanc – ja Bordeaux-laseista. Oli myönnettävä, että laadukas punaviini oli parempaa suurempikokoisesta kuin pienemmästä lasista.

Lopuksi maistelimme konjakkia Pinot Noir -lasista, joka muodoltaan vastaa perinteistä suurikupuista konjakkilasia ja vertasimme sitä Riedel-aromilasista maisteltuun. Suuressa aromikuvussa haihtunut alkoholihöyry tuntui epämiellyttävän voimakkaana, koska nenä oli kuvun sisällä. Riedel-aromilasista nautittuna konjakin aromit olivat miellyttäviä.

Kyllä lasilla on väliä!

Helmikuun tasting toteutettiin 20.2.2015 klo 16-20 Jyväskylän kansalaisopiston tiloissa. Teemana olivat blinit ja viinit. Tapahtumaan osallistui 22 munskalaista, joista noin puolet osallistui myös blinien valmistukseen.

Valmistimme blinit Leena Pölkin opastuksella perinteisellä reseptillä tattarijauhoista runsaassa kirkastetussa voissa paistaen. Lisukkeiksi esivalmistelimme muikun ja kirjolohen mätiä, kylmäsavulohta, kylmäsavuporoa, metsäsienihakkelusta, punasipulia sekä smetanaa.

Aluksi maistelimme seuraavat viinit ilman ruokaa:

• Domaine des Salices Viognier 2013 valkoviini
• Leyda Garuma Vineyard Sauvignon Blanc 2013 valkoviini
• Wolf Blass Yellow Label Riesling 2013 valkoviini
• Anna de Codorniu Brut Cava, Xarello, Parellada, Macabeo ja Chardonnay rypäleistä
• Jansz Premium Cuvée Brut Pinot Noir, Pinot Meunier ja Chardonnay rypäleistä

Kuva: Maija-Liisa Siitari

Maistelun jälkeen herkuttelimme kuumilla blineillä ja lisukkeilla ja vertailimme eri viinien sopivuutta makukokonaisuuteen. Monien mielestä Jansz-kuohuviini ja riesling-valkoviini sopivat tasapainoisimmin yhdessä blinien kanssa. Muitakin mielipitetitä oli, kuten yleensäkin tasting-tilaisuuksissamme.

Blinit lisukkeineen olivat herkullisia: yhtäkään ei jäänyt jäljelle. Jälkiruokana oli Cointreau-päärynöitä ja sinihomejuustojäätelöä, jonka kanssa maistelimme Tosti Butterfly Demi -Sec spumantea Trebbiano- ja Moscato-rypäleistä. Makeiden päärynöiden ja voimakkaanmakuisen jäätelön kanssa viini jäi kuitenkin pliisuksi.

Kokemus hieman poikkeuksellesti toteutetusta tasting-illasta oli positiivinen!
-Olli Kokkonen-

Tammikuun tasting pidettiin Makumaassa 19.1.2015.  Illan teemana olivat Saksan ja Itävallan punaviinit. Näitä viinejä tulee Suomessa harvemmin juotua, sillä Alkon valikoima on todella suppea. Viineihin törmää kyllä, jos matkustelee Euroopassa.

Illan esityksen piti Joachim Böger Heikki Puolakan kokoaman aineiston pohjalta. Perehdyimme Saksan viinialueisiin ja siellä viljeltäviin punaviinirypäleisiin. Ilta sisälsi myös hivenen saksan kielen opetusta, sillä Joachim täsmensi meille teemaan liittyviä saksan kielen termejä, ääntämistä ja oikeinkirjoitusta.

Maistellut saksalaiset viinit:

• Freiherr von Göler Spätburgunder Trocken, Saksa, Baden, Qualitätswein Baden, 2011
• Becker Family Pinot Noir, Friedrich Becker, Saksa, Pfalz, Qualitätswein Pfalz, 2011
• Schneider Black Print, Markus Schneider, Saksa, Pfaltz, Qualitätswein Pfalz, rypäleet Cabernet Dorsa, Syrah, Merlot, Cabernet Sauvignon, 2012

Kaksi ensimmäistä olivat marjaisia punaherukan ja mansikan sävyttämiä viinejä. Kolmas eli Schneider Black Print oli nimensäkin mukaan tummaa kuin muste ja täyteläinen, runsaan paahteinen ja moniulotteinen viini.

Seuraavaksi perehdyimme Itävallan viinialueisiin ja rypäleisiin.

Maistellut itävaltalaiset viinit:

• Muenzenrieder Zweigelt Classic, Münzenrieder Wein, Itävalta, Neusiedlersee DAC , 2013
• Pittnauer Pinot Noir Fuchsenfeld, Pittnauer, Burgenland, Qualitätswein Burgenland, 2010
• Trapl Blaufränkisch, Trapl, Itävalta, Carnuntum, Qualitätswein Curnuntum, 2011

Zweigelt ja Pinot Noir olivat tyypillisen marjaisia ja tasapainoisia viinejä. Baufränkisch oli sensijaan runsaan mustikkainen, josta monille tuli mieleen oman maamme metsän mustikat.

Maistelimme viinit sokkona, mikä aiheutti järjestelyissä ja maistelussa hieman hämminkiä eikä toiminut tällä kertaa toivotulla tavalla kuten monesti aiemmin sokkotastingeissa. Saimme kuitenkin hyvän katsauksen Saksan ja Itävallan punaviineihin leppoisissa tunnelmissa.
– Olli Kokkonen –

Syyskauden päätöstä vietimme ravintola Harmoonissa.

Illan menu oli seuraava:

• Tattikeitto & Harmoonin leipää
• Hirvi, tyrni
• Karpalovanukas
• Papukahvi tai haudutettu tee (Jyväskyläläisen Papu-pienpaahtimon luomukahvista keitettyä pannukahvia)

Viinit:

Alkumalja & alkuruoka
Montesina Franciacorta Brut, DOCG Franciacorta, Italia

Pääruoka
Chateauneuf du Pape Dedication, Maison Bouachon, Chateauneuf-du-Pape, Rhone, Ranska. Rypäleet: Grenache, Syrah, Mourvedre

Jälkiruoka
Tokaji

Ryhmällemme varattu Harmoonisali oli avara ja kaunis jugendtyylinen tila, mutta se osoittautui ehkä hieman kolkoksi ympäristöksi tilaan nähden pienelle ryhmällemme.

Menukokonaisuus oli valitettavasti ainakin osalle pettymys. Tattikeitto oli maukasta, mutta sitä oli vähän ja se ehti melkein kuivahtaa lautasen pohjalle ennen sen nauttimista. Pääruokana hirveä oli lautasella lähes täysin ilman muita lisäkkeitä. Jälkiruoka oli maukasta, mutta se ei valitettavasti riittänyt pelastamaan vaisua menukokonaisuutta. Viinien valinnassa oli sen sijaan onnistuttu ja ne maistuivat.

Marraskuun tasting pidettiin Pöllöwaarin kabinetissa 17.11.2014 klo 18.45 välittömästi vaalikokouksen jälkeen. Meitä oli täysi määrä eli 24 henkilöä, jotka ko. tilaan mahtuu. Illan teemana oli Piemonte, jonne viinimatkammekin suuntautui vuonna 2007.  Perehdyimme viinialueeseen monipuolisesti Olli Kokkosen johdattelemana. Oppimateriaalina oli Puolakan Heikin viinikoulun materiaali, jonka avulla tutustutuimme maantietoon, viinialueisiin , viljeltäviin rypäleisiin ja jopa uusiin trendeihin muuten niin perinteikkäällä alueella.

Maistellut viinit

Valkoiset:

• Sergio Roero Arneis 2012, DOCG Roero Arneis, Sergio Marchisio
• Rapujè 2012, DOC Lanche Bianco, Sordo Giovanni

Punaiset:

• Lo Zoccolaio d’alba 2013, DOC Dolcetto d’Alba, La Zoccolaio
• Pio Cesare Barbera Dàlba 2012 , DOC Barbera d’Alba, Pio Cesare
• Ugo Lequio Barbaresco Gallina 2010, DOCG Barbaresco, Ugo Lequio
• Fontanafredda Barolo la Villa  2004, DOCG Barolo, Fontanafredda
• Caja Sito Moresco 2010, DOC Lanche Rosso, Caja

Ensin perehdyimme valkoisiin rypäleisiin ja maistelimme kahta valkoviiniä. Sergio Roero Arneis DOCG Roero -luokan viini on vanhasta Arneis rypäleestä tehty hienostuneenmakuinen viini. Arneis rypäle oli jo kuolla sukupuuttoon, mutta siitä tehty viini on viime aikoina lisännyt suosiotaan myös maailmalla. Viini oli runsaan eksoottisen hedelmäinen ja yrttisen mausteinen, joka ihastutti monia.

Toinen valkoviini oli uuden tyylin sekoitus Rapujè, joka on tehty Chardonnay-, Sauvignon Blanc – ja Viognier -rypäleistä. Tämä DOC Langhe Bianco -luokan viini oli vaatimattomanoloinen hedelmäsalaattia muistuttava viini.

Sitten perehdyimme punaviinirypäleisiin ja maistettiin niistä tehtyjä viittä erityyppistä viiniä.  Ensimmäisenä esitelttiin Lo Zoccolaio d’alba –viini, joka on tehty Lo Dolcetto- rypäleestä ja jonka tuottaja on Lo Zoccolaio. Lo Zoccolaio tuottaa luokiteltuja punaviinejä Nebbiolo- , Barbera- ja Dolcetto -rypäleistä. Maistelemamme viini tulee Barolon läheisyydessä olevalta Vigna Dij Sagrin tarhan rypäleistä. Dolcetto on haasteinen rypäle viljeltäväksi johtuen alhaisesta hapokkuudesta.

Toiseksi punaviineistä esiteltiin Barbera-rypäleestä tehty, DOC Barbera d’Alba -luokiteltu viini. Barbera on eniten viljelty lajike, josta useinkin arkikäyttöön valmistetut viinit ovat sitä mitä paikallisten viinilaseissa useimmiten on. Tuottaja on Bio Cesare -viinitila, joka on suuri toimija Piemonten alueella ja jossa myös vierailimme viinimatkallamme syksyllä 2007.  Bio Cesaren kellarit sijaitsevat Alban kaupungin alla 12 metrin syvyydessä. Bio Cesare ostaa sopimustoimittajilta rypäleitä monilta tarhoilta ympäri Piemontea.

Seuraavaksi esiteltiin DOCG Barbaresco -viini. Sen tuottajalla Ugo Leguiolla on periaatteena, että viinin tulee saada kypsyä rauhassa, sillä stressattu viini ei maistu hyvälle. Barbarescon alueella on yritetty toteuttaa paikallisesti Burgundin tyyliin cru- tyyppistä luokitusta parhaille tarhoille. Tämä epäviralliseksi jäänyt järjestelmä ei ole oikein toiminut . Maistelemamme Ugo Lequio Barbaresco Gallina on ainoa Alkon vakiovalikoiman Barbaresco -viini. Gallina on eräs ” cru”-luokiteltuja tarhoja ja viini on 100 % Nebbiolo rypäleistä valmistettu . Viini oli täyteläinen, hapokas ,kirsikkainen ja yrttinen ja jo mukavasti kypsynyt. Barbarescot ovat Baroloja hiukan kevyempiä ja jo valmiita juotaviksi nuorempina.

Seuraavaksi maistelimme baroloa eli Fontanafredda Barolo La Villa 2004. Fontanafredda tarhat ovat Serralunga d’Alban alueella, missä maaperä on edullinen viininviljelylle ja tarhat etälä- ja länsirinteillä. Monien asiantutijoiden mielestä parhaat Nebbiolo-viinit tulevat juuri tältä alueelta. Savipitoinen merkeli-kerros pidättää hyvin vettä ja siksi köynnökset selviävät kuivinakin kausina, koska köynnösten juuret ovat tunkeutuneet syvälle. Fontanafreddan La Villa 2004 oli rustiikkinen , nahkainen, aromikas, luumuinen ja yrttinen kypsynyt viini. Siinä oli myös havaittavissa kukkaisuutta ja lakritsin aromeja. Barolo viiniä suositellaan kypsytettäväksi vähintään 10 vuotta. Arvioinneissa tämä viini saikin eniten pisteitä.

Meillä oli kuitenkin vielä yllätysviini ylimääräisenä bonuksena, Gaja Sito Moresco, joka on Nebbiolon , Merlot’n ja Cabernet Sauvignonin sekoitus eli n. 1/3 kutakin rypälettä. Gaja on Piemonten rohkea kehittäjä- valmistaja , joka on ottanut viljeltäväksi kansainvälisiä lajikkeita ja käyttöön moderneja menetelmiä ja siten avannut vientikanavia Piemonten laatuviineille. Tämä Gaja Sito Moresco hurmasi meistä useimmat illan parhaana viininä. Viini oli tasapainoinen ja kehittynyt ja siinä oli hedelmäisiä , paahteisia ja kukkaisia aromeja.
– Olli Kokkonen –

Lokakuussa jatkoimme vielä Bordeaux-teemaa, mutta nyt vertikaalitastingin tapaan. Tampereen Munskänkarnan puheenjohtaja ja viiniagentti Matti Sievänen piti meille mielenkiintoisen luennon ja tastingin Makumaassa.

Viinit olivat Medoc’n alueelta Château Moulin Blanchon tilalta, joka sijaitsee lähellä St Estephen kaupunkia. Matti kertoi aluksi perustietoja viinitilasta. Tila on perheyritys, jolla on 84 ha viinitarhoja. Rypälelajikkeista 50 % on Merlota ja 50 % Cabernet Sauvignon köynnöksiä. Perinteistä Pauilliac-tyylistä viiniä tuotetaan keskimäärin n. 100.000 pulloa vuodessa. Tilalla on Cru Bourgeois -laatuluokka ja osa tarhoista on AOC Saint-Estèphen alueella.

Maistelimme viinien vuosikerrat 2005, 2006, 2007, 2008 , 2009 ja 2010. Viinit ovat siis periaatteessa samanlaisia 50/50 Merlot-Cabernet Sauvignon sekoituksia joka vuosi, mutta viljelyvuosien sääolosuhteet ovat olleet hyvinkin erilaiset. Matti selosti perusteellisesti kunkin vuoden kasvu- ja sadonkorjuuolosuhteet ja mitä merkitystä niillä mahdollisesti on ollut viinin laatuun ja luonteeseen.

Maistelimme kaikki viinit sokkona (Matti myös) eli emme tienneet, mikä vuosikerta missäkin lasissa oli. Arvioimme kunkin viinin vuosikerran ja ominaisuudet, jonka jälkeen viini kerrallaan tarkistimme kuka osui oikeaan arviossaan.

Aika moni osasi arvioida jonkun viinin kohdalla oikean vuosikerran. Viinin väri saattoi kuitenkin johtaa harhaan eli vanhin viini ei välttämättä selvinnyt sillä perusteella. Kaikki maisteltavat viinit olivat vielä suhteellisen nuoria ja tanniinisia. Maistelutilaisuus oli mielenkiintoinen ja opettavainen!
-Olli Kokkonen-

Syyskauden avasimme Figaro Winebistrossa. Illan teemaksi oli valittu Bordeaux , jonne suuntaamme 1.10.2014 alkavalla viinimatkallamme. Näin saimme jo etukäteen tietoa alueen viininviljelystä ja rypäleistä. Tilaisuus oli samalla myös osa tänä syksynä toteutettavaa 2-tason kurssia.

Helena Rantasuo perehdytti meidät aluksi Bordeaux´n viintuotannon historiaan. Bordeaux’n kaupungista on Gironden lahden välityksellä yhteys Atlantille, josta kauppalaivat ovat voineet kuljettaa viiniä meriteitse Englantiin ja Yhdysvaltoihin samoin kuin muuallekin maailmalle. Näin Bordeaux on jo kauan ollut ja on edelleen merkittävä viinikaupan keskus. Viinin valmistukseksella on pitkät perinteet ja se näkyy tänäkin päivänä kauniina viinitarhoina komeine linnoineeen ja laadukkaine ja monesti myös kalliine viineineen.

Maistelimme seuraavat viinit:

• Château Larrivet Haut-Brion, AC Pessac-Léognan
• Pierredon 2011, Maison Sichel, AC Bordeaux Supérieur
• Goulee by Cos d’Estournel, AC Medoc
• Château Grand Barrail Lamarzelle Figeac, AC Saint-Emilion Grand Cru
• Château de Rayne Vigneau 2009, AC Sauternes, 1er Grand Cru Classé

Château Larrivet Haut-Brion -valkoviini oli todella maukas ja laadukas ja antoi käsityksen siitä, mitä valkoinen Bordeaux-viini parhaimmillaan on. Punaviineistä erottui selvästi edukseen St Estephen lähellä olevasta Cos d’Estournel -nimiseltä huipputilalta Coulee 2010. Punaviini on tyypillinen Medoc-alueen viini, jonka valmistuksessa on käytetty 80 % Cabernet Sauvignon ja 20 % Merlot-rypäleitä. Puhdas Merlot-viini Château Grand Barrail Lamarzelle Figeac, Grand Gru, Saint Emilionin alueelta ei tällä kertaa hurmannut silkkisellä olemuksellaan.

Helena onnistui taas kerran saaman aikaan opettavaisen illan, jossa keskustelu ja mielipiteet vilkkaasti sorisivat.

Illan päätteeksi valitsimme seuramme uudeksi sihteeriksi Sinikka Pihlajan. Onnea Sinikalle uuteen pestiin. Johannan siirryttyä työn perässä Tampereelle monet kiitokset hänelle hyvin hoidetusta sihteerin työstä.

Kevätkauden päätösillallisen nautimme Ravintola Gallénissa Suolahdessa. Bussimatkalla Suolahteen nautiskelimme Matti Sieväsen meille tarjoamaa Cremant’ia Alsacesta. Hyvältä maistui ja matka meni nopeasti.

Perillä Gallénin pihassa Ismo Piispanen toivotti meidät tervetulleiksi ja kertoi aluksi Gallén-ravintolan ja Suolahden vanhan rautatieaseman historiaa. Illan aikana nautitut viinit Gallén oli hankkinut Int.Traiding & Service M.Langefeldin kautta. Heidän edustajanaan ollut nuori viinialaa aloitteleva herrasmies kertoi meille viineistä.

Ismo Piispasen laatima menu oli loistava esimerkki Gallenin laadusta ja tyylistä:

• Kylmäsavulohta ja tryffeliperunaa
• Parsaa ja maa-artisokkajäätelöä
• Hirvipaté
• Shampanjasorbetti
• Willisorsa, sienisky
• Juustoja
• Grand dessert
• Kahvi ja taateli

Viinit

• Tervetuliaismalja Engel Rieslingsekt extra dry Flaschengärung
• Alkuruokien kanssa Riesling Der Dachs feinherb Qba 2013 Hamm
• Hirvipatén kanssa Montepulciano Coste di Moro DOP 2014, Olearia Vinicola
• Sorsan ja juustojen kanssa QuadernaVia Especial Navarra DO, 2012
• Jälkiruoan kanssa Domaine Bassac 2010

Herkulliseen ruokaan verrattuna viinit jäivät hieman vaatimattomiksi. Kokonaisuutena ilta ja retki Suolahteen oli onnistunut, vaikka keväinen helle lähes näännytti meidät. Näin toteutimme kuitenkin jo usean vuoden haaveemme tutustua maineikkaaseen ravintolaan.