Maistelutilaisuuksissa eli tastingeissa maistellaan sokkona tai tiedossa olevaa kuutta eri viiniä ja ne pisteytetään asteikolla 0-20 p ulkonäön, tuoksun, maun ja yleisvaikutelman mukaan Munskänkarnan omalla tasting-arviointilomakkeella. Tilaisuuksien teemat rakentuvat usein esimerkiksi tietyn maan, alueen, rypäleen, ruuan tai historian ympärille.

Arkisto: 20242023202220212020201920182017201620152014201320122011201020092008200720062005200420032002

Maaliskuun 2017 tasting: Amarone

Maaliskuun tasting pidettiin Figaro Winebistrossa 13.3.2017. Mukana oli 17 jäsentä. Illan teemana oli Amarone. Tampereen munskan puheenjohtaja ja viinimaahantuoja Matti Sievänen piti illan teeman mukaisen kokonaisuuden.

Aluksi käytiin Amaronen tuotantoalueet Venetossa ja niiden ominaispiirteet perusteellisesti läpi sekä perehdyttiin historiaan. Valpolicellan ja Soaven alueella historillisesti pitkään valmistetun Recioton jälkeen alettiin valmistaa kuivaa Amaronea, josta on tullut Valpolicellan alueen tunnetuin ja arvostetuin viini toisen maailmansodan jälkeen. Se on saanut DOC (1968) ja DOCG (2009) laatuluokituksen. Amarone tehdään pääosin Corvina, Corvione, Rondinella ja Molinara -rypäleistä, jotka osittain kuivatetaan.

Illan viinit maisteltiin sokkona ja kukin antoi kolmelle parhaalle pisteet omaan arvioon perustuen. Paras sai 3 pistettä , toinen 2 pistettä ja kolmas 1 pisteen. Pisteet laskettiin yhteen ja yhteispisteet kunkin viinin kohdalla ovat suluissa.

  • Corte Lenguin Amarone la Coeta Cl. 2011 – 27,00 € (45)
  • Corte Lenguin Amarone Cl. 2011 – 23,00 € (16)
  • Zenato Amarone Cl. 2012 – 39,98 € (15)
  • Masi Costasera Amarone Cl. 2011 – 39,50 € (10)
  • Scriani Amarone Cl. 2011 – 27,00 € (8)
  • Amarone Armigeno, Valpantena. 2013 – 25,99 € (2)

Ylivoimainen suosikki oli Corte Lenguin Amarone La Coeta, joka oli lähes kaikkien mielestä illan paras viini. Zenato Amarone , Masi Costatera Amarone ja Amarone Armigeno  olivat Alkon valikoimasta ja muut Matin edustamia viinejä.

Teksti: Olli Kokkonen

Helmikuun 2017 tasting: Viinit ja juustot

Helmikuun perinteinen ruoka ja viinitasting pidettiin Vesilinnan ravintolassa 21.2.2017. Tasting -iltaan oli kutsuttu myös Jyväskylän Paistinkääntäjien ja Jyväskylän Juustoseuran jäseniä. Yhteensä mukana oli 22 henkilöä, joista munskan jäseniä oli 16.

Illan aluksi Olli kertoi juustojen ominaisuuksista sekä viinin ja juustojen yhteisvaikutuksesta. Maistelu suoritettiin kahdessa erässä, jossa kummassakin oli kolme eri viiniä ja kolme eri juustoa.

Ensimmäisen erän viinit olivat:

  • Pinot Noir Rose 2014, Mosel Qba, S.A. Prüm
  • Wehlener Sonnenuhr Devon 2009, Riesling, Mosel, S.A Prüm  ja
  • Erdener Treppchen 2010 Riesling Auslese , Mosel ,S.A Prüm.

Juustot olivat President Brie, Chevre Soignon ja Roquefort.

Aluksi maistoimme ensimmäistä viiniä, jonka jälkeen testasimme kunkin kolmen juuston sopivuutta ja yhteisvaikutusta ko. viinin kanssa. Näin jatkettiin toisen ja kolmannen viinin kanssa.

Toisessa erässä maisteltiin kolme seuraavaa viiniä ja juustoa:
  • Pinot Blanc 2003 Nr 1, Mosel Qba, S.A. Prüm
  • Villa Martis Lanche Rosso DOC Piemonte, Marchesi di Gresy  ja
  • Apelido Tinto 2015, Miguel Louro

Juustot olivat Juustoportti brandy, pähkinäjuusto, Old Amsterdam Gouda ja Appenzeller.

Kunkin viinin jälkeen keskustelimme kokemuksista ja mielipiteistä juuston ja viinin sopivuudesta keskenään. Luonnollisesti mielipiteet poikkesivat toisistaan, sillä kukin maistaa omalla suullaan eri lailla. Yleensä on niin, että viini parantaa tai korostaa juuston hyviä ominaisuuksia silloin kun ne ovat happamuudeltaan ja mausteisuudeltaan tasapainossa.

Maistelun jälkeen osa tastingiin osallistuneista jäi Paistinkääntäjien järjestämän neljän ruokalajin illalliselle.

Teksti: Olli Kokkonen

Tammikuun 2017 tasting: Suomi 100 v. juhlaviinit

Vuoden ensimmäisen tastingin järjestimme Figaro Winebistrossa 23.1.2017.  Aiheena olivat Suomi 100 v viralliset juhlaviinit. Mukana oli 29 munskalaista. Illan teemaan meidät johdatteli Helena Rantasuo, joka oli valmistellut  monipuolisen esityksen viini-kulttuurin kehittymisestä Suomessa. Monille meistä tällainen historiatieto oli kiinnostava.

Alkossa on myynnissä nyt Suomi 100 v. juhlavuoden aikana lähes kolmekymmentä juhlaviiniä. Tänä iltana maistellut samppanja sekä Wine Gallery valko- ja punaviinit ovat asiantuntijaraadin valitsemat viinit. Kahdestatoista viinialan asiantuntijasta koostunut raati maistoi sokkona 36:a eri viiniä Bordeaux’n alueelta ja valitsivat em. viinit Wine Gallery -viineiksi. Niiden etiketit on otettu Tove Janssonin maalaamista freskoista. Näitä Wine Gallery -viinejä tarjotaan valtioneuvoston virallisissa tilaisuuksissa v. 2017 aikana Suomessa ja ulkomailla.

Aloitimme illan juhlallisesti Wine Gallery Suomi 100 v. Champagne Ayala Brut -samppanjalla. Samppanja osoittautui oivalliseksi ja miellyttävän hedelmäiseksi. Lievä paahteisuus jäi taka-alalle. Tastingin alku olikin lupaava.

Valko- ja punaviinit osoittautuivat tyypillisiksi Bordeaux’n alueen viineiksi eivätkä kovinkaan saaneet kehuja osanottajilta. Sen sijaan Chateau Carsinin Alkossa myytävät Suomi 100 valko- ja punaviinit olivat meidän mielestä parempia kuin Wine Gallery -viinit. Miellyttävin maistelukokemus oli Chateau Carsin Suomi 100 L’Etiquette Grise. Tätä viiniä voi ostaa ainoastaan Carsin Shop -nettikaupan kautta. Tämä viini oli illan ehdoton suosikki samppanjan ohella.

Teksti: Olli Kokkonen

Syyskauden päätösillallinen 9.12.2016

Syyskausi päätettiin tällä kertaa ravintola Alban herkuilla. Meitä oli paikalla vain valitettavan vähän jäseniä ja avecceja (19), jotka pystyivät osallistumaan. Ajankohta ei ollut otollinen ja päällekkäisiä menoja oli monilla.

 Ilta vietettiin Alban mukavassa kabinetissa, joka oli katettu viihtyisäksi. Saimme viettää yhteisen aterioinnin yhden suuren pöydän ympärillä, mikä takasi mukavan keskusteluilmapiirin kaikille. Aloitimme illan arviomalla ja maistelemalla Valdobbianen perinteikästä Ruggerin Argeo proseccoa. Alban keittiö oli Lotta Hirvasen johdolla suunnitellut meille upean kolmen ruokalajin illallisen.

Illan menu

Inkiväärigraavattua siikaa, verigreippigeeliä, mallasta, napue-mustikkaa ja ruiskaunokki
***
Kevyesti paistettua taimenta, perunapyréetä, ahven-kampasimpukkaterriiniä, kasviksia ja rapuvaahtoa
tai
Alban savupippuripihvi ( sisäfileepihvi, 180g) paistettua selleriä, punajuurta, kuoriperunaa ja savupippurikastiketta
***
Lämmintä suklaakakkua, Pappagallo pistaasijäätelöä, semikuivattuja viinirypäleitä ja pähkinätuille

Viinit

Alkumalja:
* Argeo Prosecco, Ruggeri, Italia
Viinit alkuruoalle:
* Julien Schaal Riesling Nature 2014, Alsace, Organic, Ranska
* Marieta Albariño 2015, Riax Paixas, Espanja
Viinit Pääruoalle:
Taimenelle:
* Domaene Gobelsburg Grüner Veltliner, 2015, Kamptal, Itävalta
* Gaudium Kerner 2014, Abbazia di Novacella, Alto Adige, Italia
Alban savupippuripihville:
* Finca Resalso 2014, Emilio Moro, Ribeira del Duero, Espanja
* Pudeval Rouge 2014, Jeff Carrel, Languedoc-Rousillon, Ranska
Jälkiruoalle:
* Maury Vintage 2013, Mas Amiel, Languedoc-Roussillon

Annokset olivat todella kauniita ja herkullisia. Maistelimme ja opiskelimme kunkin ruokalajin viinit, niiden tuottajat ja rypäleet ensin. Alkuruoan ja pääruoan kanssa vertasimme aina kahta hiukan erityyppistä viiniä ja niiden sopivuutta ko.ruoan kanssa. Ilta kului mukavasti. Välillä opeteltiin yhteen ääneen vaikeita ranskalaisia ääntämisiä ja välillä selviteltiin mutakakun valmistuksen saloja tai karvasmantelin ominaisuuksia.

Teksti: Olli Kokkonen –

Marraskuun tasting 21.11.2016

Marraskuun tapaaminen oli 21.11.2016 Figarossa. Sääntömääräinen vaalikokous pidettiin klo 18 alkaen, jonka jälkeen toivotettiin tervetulleiksi ja ”aateloitiin” uusiksi seuran jäseniksi Mikko Osara, Viola ja Mikko Paananen sekä Kirsi ja Kari Liuska. Illan teemana ja maisteltavina olivat Viinilehden Vuoden viinikandidaatit. Mukana oli ennätykselliset 32 osanottajaa.

Esityksen aluksi maistelimme suosittua Glöet-kuohuviiniä, joka on glögimausteilla maustettu. Glöet osoittautui makean äiteläksi, jossa kyllä maistuivat hieman joulumausteet, mutta myös mansikka ja sokeri. Glöet jakoi mielipiteitä eri suuntiin.

Juha Berglund ja Antti Rinta-Huumo ovat jo vuodesta 2004 lähtien joka vuosi valinneet vuoden valko- ja punaviinin Alkon vakiovalikoimasta alle 30 € maksavista viineistä. Juha ja Antti maistelevat vuoden aikana kaikki Alkon vakiovalikoiman viinit ja pisteyttävät ne. Tulokset julkaistaan Viinistä Viiniin kirjassa. Viisi tähteä heidän arvostelussaan saa viini, joka on virheettömästi valmistettu tarhalta pulloon ja jonka hedelmäisyys, tanniinisuus, hapokkuus, alkoholi ja mahdollinen jäännössokeri ovat tasapainossa. Lisäksi viinin tulee ilmentää ko. rypälelajikkeen tai tuotantoalueen ominaispiirteitä. Näistä viiden tähden viineistä perusteellisen maistelun tuloksena he valitsevat vuoden viiniehdokkaat, kolme valkoista ja kolme punaista viiniä. Viinilehden lukijat saavat äänestää näistä oman suosikin, mutta Juha ja Antti valitsevat Vuoden viinin kahdestaan.

Heikki oli taas kerran tehnyt hyvän esityksen Vuoden viiniehdokkaiden valmistajista ja ko. viineistä. Olli piti esityksen ja Heikki oli tietokoneen operaattorina. Kaikki viinit olivat eri maasta eli Chilestä, Uudesta Seelannista, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta ja Argentiinasta. Esitykseen ansiosta valmistajan lisäksi saatiin tutustua myös hiukan tarkemmin ko. viinien tuotantoalueisiin.

Maistellut valkoviinit:

  • Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling 2016
  • Craggy Range Te Muna Road Vineyard Sauvignon Blanc 2013
  • Gisselbrecht Riesling Grand Cru Muenchberg 2013

Kaikki olivat ihania, maukkaita ja hapokkaita viinejä. Osanottajien kesken suoritetun äänestyksen perusteella Cono Sur Riesling sai selvästi eniten ääniä.

Maistellut punaviinit:

  • Il Molino di Grace Il Margone 2011
  • Faustino I Gran Reserva 2004
  • Luigi Bosca Cabernet Sauvignon 2013

Osanottajien ylivoimaiseksi suosikiksi nousi Il Marcone di Grace, joka oli meillä myös syyskuun tastingissä kun maistelimme Toscanan viinejä.

Teksti: Olli Kokkonen

Lokakuun tasting 24.10.2016

Lokakuun tasting pidettiin Vanhassa Asemaravintolassa, jonne meitä munskalaisia, nykyisiä, entisiä ja tulevia oli kokoontunut 15 henkilöä. Illan aiheena olivat Itävallan viinit. Osanotto oli vähän vaatimaton ja täytyykin todeta, että poissaolleet eivät tienneet mitä menettivät!

Illan maisteluviinit oli valinnut Mika Huovinen Tampereen Viinitukusta yhdessä Asemaravintolan omistajan Walter Frühwirthin kanssa. Mika esitti kokonaiskatsauksen Itävallan viinituotannosta eri alueilla. Itävallan viinien maine on viime vuosina noussut korkealle ja joidenkin tuottajien glykoliseikkailu vuonna 1985 aiheutti sen, että Itävallan viinilaki on ehkä maailman tiukin tällä hetkellä. Historia viinintuotannossa ulottuu todella kauas: jo n. 400 vuoteen ennen ajanlaskumme alkua. Roomalaisten valtakauden aikana n. 9 eaa:sta alkaen  viininviljely vakiintui muutaman vuosisadan aikana. Itävallan neljä tuotantoaluetta Niederösterreich, Burgenland, Steiermark ja Wien käsittävät kaikkiaan n. 50 000 ha viinitarhoja.

Seuraavassa esitellään illan viinit ja niiden tuottajat.

Illan aikana maistellut viinit

Illan aikana maistellut viinit

  • Ensimmäinen viini oli Itävallan tunnetuimmasta rypäleestä Grüner Veltlineristä Sepp Moserin valmistama intensiivinen ja hedelmäinen, raikas valkoviini.
  • Toiseksi maistelimme Morillon (Chardonnay) -rypäleestä Werlichin viinitilan valmistamaa Morillon vom Opok 2011. Eksoottisen hedelmäistä ja aromikasta valkoviiniä on käytetty ja kypsytetty 2 vuotta suurissa tammitynnyreissä, joten viinissä oli runsaasti moniulotteisuutta.
  • Kolmas viini oli Wienin alueelta ns. Gemische Sats -sekoiteviini Satellit Stammersdorfer, joka on Grüner Veltliner, Riesling, Sauvignon Blanc ja Chardonnay -rypäleistä yhdessä valmistettu valkoviini. Viini on nuoren Jutta Ambrositschin valmistama biodynaaminen viini kuten edellisetkin. Viinissä maistuvat hunaja, trooppiset hedelmät ja yrtit.
  • Neljäs viini oli 100 % Blauer Portugieser punaviini, Frischling 2015.  Se on Wachaun alueelta pienen Sichert Donnabaumin viinitilan marjaisen hedelmäinen viini.
  • Viides viini oli 100 % Blauer Zweigelt punaviini. Sepp Moserin Blauer Zweigelt on syvän tumma, lähes musta, voimakas, samettinen melko voimakkaan marjainen viini.
  • Kuudes viini oli makea Beerenauslese Exquisit. Käsin poimituista jalohomeen rutistamista rypäleistä tehty nektari oli makean persikkainen ja trooppisen hedelmäinen.
Näitä herkullisia viinejä maisteltiin yhdessä monipuolisen saaristolaispöydän antimien kanssa. Pöydästä löytyi runsaasti erilaisia liha- ja kalavalmisteita sekä kasviksia. Saimme todella monipuoisesti kokeilla rohkeasti erilaisia viinejä maukkaiden ruokien kanssa. Antoisa kokemus kokonaisuudessaan!
Teksti: Olli Kokkonen –

Syyskuun tasting 19.9.2016

Syyskauden 2016 aloitimme pitkän kesätauon jälkeen Figaron Winebistrossa 19.9.2016. Teema oli perinteisesti syksyn viinimatkan kohde eli Toscanan viinit ja maisemat. Mukana oli 25 jäsentä, joista valtaosa juuri parin viikon päästä alkavalle viinimatkalle lähtijöitä.
Toivotimme uuden jäsenen, Mikko Osaran, tervetulleeksi joukkoomme.

Heikki oli kesän kuluessa ehtinyt tehdä perusteellisen esityksen Toscanan viininvalmistuksen historiasta, viinialueista, viljeltävistä rypäleistä, viinityyleistä ja laatuluokituksista ym. Ihastelimme esityksessä mukana olleita maisemia ja nautiskelimme erittäin upeita viinejä.

Emme valitettavasti onnistuneet saamaan alkuun valkoviiniksi Vernaccia di San Gimignanoa, vaikka lähellä se oli. Kyseinen viini oli aikanaan Toscanan ensimmäinen DOC-viini Chiantin. Nyt DOC-alueita Toscanassa on 42 ja myös korkeamman DOCG-luokan alueita on 11.

Aloitimme illan sitten Villa Antinorin Biancolla, joka on sekoitus paikallista Trebbianoa, Malvasia ja kansainvälistä Cardonnay ja Pinot Biancoa. Tätä nautiskelimme alkujanoon samalla kun Olli kävi Heikin esitystä läpi.

Loput illan viinit olivatkin sitten punaisia, joista ensimmäinen oli Ruffino Chianti Superiore. Viini on huoleton mutta herkullinen arkiviini, joka on Alkossa myynnissä uudestaan lanseeratussa Fiasco-pullossa (1 litran plo). Hedelmäinen ja marjaisa viini on sopiva kumppani kevyempien ruokien seuraan.

Toinen esimerkki olikin jo tuhdimmpi viini, joka edusti uutta Chianti Classico Gran Selezione -luokkaa. Tämän luokituksen viini valmistetaan tiukennetun kontrollin alla ja siinä ei nykyisin enää saa käyttää valkoisia rypäleitä lainkaan. Viini oli Il Molino di Grace il Marcone 2010. Jo melko hyvin kehittyneessä tumman rubiininpunaisessa viinissä maistuivat yrtit ja hapankirsikka sekä kuivatut hedelmät. Tämä oli illan toiseksi suosituin viini.

Kolmas punaviini oli Villa Antinorin Rosso, joka on Sangiovesen, Cagernet Sauvignonin, Merlotin ja Syrahin sekoitus eli jonkinlainen Supertoscanalaisen pikkuveli.  Se on keskitäyteläinen mehevän marjainen viini, jossa myös maistuivat hapankirsikka, yrtit ja vähän savukin.

Neljäs punaviini oli taas IGT-luokiteltu Cabreo Il Borgo. Vuosikerta oli valitettavan nuori 2013 eikä viini ollut kehittynyt vielä. Tuhdissa viinissä maistui karhunvatukka ja mustaherukka ja siinä oli soraisuutta ja paahteisuutta. Potentiaalinen viini, joka ei nyt päässyt edukseen. Kolme vuotta sitten maistelemamme vastaavan viinin vuosikertaa 2005, joka oli silloin herkullinen ja tasapäisesti kamppaili Tignanellon kanssa illan suosituimmasta viinistä.

Viides punaviini oli Caprili Brunello di Montalcino, joka on valmistettu sangiovese rosso -kloonista . Vuosikerta 2011 oli tietenkin myös vielä turhan aikainen tämän viinin nautiskeluun, mutta silti se oli herkullinen. Tuoksussa oli kuivattuja hedelmiä, nahkaisuutta ja mausteisuutta, ja maussa myös viikunaa ja tervaa. Rustiikkinen jälkivaikutelma ihastutti monia. Tämä olikin ylivoimaisesti illan suosituin viini.

Lopuksi kävimme vielä läpi Toscanan viinimatkan ohjelmaa ja vierailukohteita.

Teksti: Olli Kokkonen

Kevätkauden päätösillallinen 27.5.2016

Kevätkauden päätöstä vietimme Korpilassa Päijänteen rannalla 27.5.2016. Kaunis kevätsää suosi meitä ja Päijänteen upeat maisemat näkyivät hienosti rakennuksen uusittujen ikkunoiden ja siistityn rantapuuston ansiosta.

Aloitimme tilaisuuden nautiskellen uusiseelantilaista Lindauer Rose -kuohuviiniä ja makoisia savukalamousse-leipäsiä. Jari Vähäpesola toivotti meidät tervetulleeksi uusittuun Korpilaan.

Alkuruokana meille tarjottiin kaunis Eggs Benedict -annos ja parsaa lautasella. Parsa oli saanut kaverikseen myös karamellisoitua pekonia. Alkuruoan kanssa saimme maistella kahdeksaa erilaista riesling-viiniä ympäri maailmaa. Vertailussa olivat huhtikuun tastingissä mukana olleet viinit:

  • Cono Sur Block 23 Chilestä
  • Steininger Itävallasta
  • Gisselbrecht Alsacesta
  • Chateau Ste Michelle Kaliforniasta
  • Mayu Riesling Chilen uusimmalta pohjoiselta viinialueelta Elqui laaksosta
  • Spy Valley Uudesta-Seelannista ja
  • Deep Root Saksasta.

Kaikki pääsivät näin kerralla etsimään suosikkiaan näistä erittäin hedelmäisistä rieslingeistä ja hyvin ne maistuikin.

Pääruokana saimme ulkogrillistä naudan kuvepihvejä, kypsää possua, parsaa ja perunoita sekä noutopöydästä monet lisukkeet. Santsikierroksen kera nälkä siirtyi naapurin puolelle. Pääruoan kanssa vertailimme kahta hyvin erilaista viiniä eli Bordeaux Blend Mount Hermon Galileasta ja Norton Barrel Malbec Argentiinasta. Malbec taisi saada hiukan enemmän kehuja kuin Bordeaux Blend. Molemmilla oli omat kannattajansa ja maisemallakin näytti olevan vaikutusta, kun pöydässä järvinäköalan puoleiset pitivät Malbecista kun taas toisella puolella istuvat pitivät enemmistönä Bordeaux Blendistä.

Jälkiruokana saimme tuoreita marjoja ja suklaakakkua sabayon-kastikkeen kera. Jälkiruoan kanssa nautimme huhtikuun tastingissä mukana ollutta Brüm Wehlener Sonnenuhr Spätlleseä ja Gancia Asti Dolce kuohuviiniä.

Hienon illan jälkeen bussi toi meidät takaisin kaupunkiin ja toivottelimme toisillemme hyvää kesää.

-Teksti: Olli Kokkonen-

Huhtikuun tasting 18.4.2016

Huhtikuun tastingissä jatkettiin syvällistä rypäleteemaa. Vuorossa oli viime vuosina uudelleen maailmalla suosioon noussut Riesling. Riesling on moniulotteinen rypäle aromien puolesta ja siitä valmistetaankin hyvin monen tyyppisiä viinejä. Riesling-viinit kestävät myös kypsytystä, mikä mahdollistaa hienojen vuosikertojen nautiskelun tiettyjen huippuviinien ansiosta.

Figaro Winebistrossa järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana 24 jäsentä. Hienon Power-point -esitelmän oli taas kerran tehnyt Heikki Puolakka ja tällä kertaa esityksen piti ansiokkaasti Soile Hiekkasalmi-Linna. Aluksi Soile kertoi riesling-rypäleen ominaisuuksista ja pääasiallisista alueista eri puolilla maailmaa, missä rypälettä viljellään sekä luonnehti kutakin maisteltavaa viiniä. Sen jälkeen maisteltiin.

Ensimmäisenä maisteltiin Chilen Bio-Bio laaksosta lähtöäisin oleva Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling. Tämä kuiva viini todettiin erittäin hyväksi, kivellisten hedelmien ja hiukan petrolin makua sisältäväksi, tyypilliseksi lämpimien maiden rieslingiksi. Suutuntuma on lähes öljymäinen, maussa lisäksi kukkaisuutta ja reilua mineraalisuutta. Kyseessä on hapokas, ryhdikäs viini, joka käypäisesti sopii punalihaisten kalaruokien kyyditsijäksi.

Toisena oli vuorossa Itävallan Niederösterreichin alueelta Kamptalista oleva Steininger, kuiva ja myös hapokas riesling, joka puolestaan on tyypiltään puhdas viileämpien alueiden riesling. Sitruksinen ja kevyen herukkainen maku yhdistettynä napakkaan, jopa mausteisuutta lähentelevään tuoksuun tekee tästä viinistä monen paikalla olleen mielestä myös hyvin käyttökelpoisen ruokaviinin.

Kolmantena maistelimme Alsacen alueen tyyppirypäleestä tehdyn Gisselbrect Riesling Grand Cru Muenchberg, vuosi 2013. Tämä noin 20 euron viini todettiin tuoksultaan lievästi sitrusmaiseksi, kuivaksikin, kuitenkin maultaan hedelmäiseksi, täyteläiseksi ja reheväksi. Lisäksi viinissä on hyvä ja napakka jälkimaku. Kyseessä on harmoninen, laadukas viini ja vastannee hintaansa (19,99 €).

Saksan viinialueiden ensimmäisenä edustajana tastingiin oli valittu Moselin alueen Grans-Fassian Apotheke Riesling GG, vuosi 2011, jota ei löytynyt Alkon kautta ollenkaan. Heikin ja Maijun viinikellari pelasti tilanteen kahden pullon verran. Ryhdikäs, vivahteikas, sokerimäärältään vain 7 g/l oleva viini kannattaakin pitää kellarissaan vähän parempia tilaisuuksia varten. Runsas, pitkä maku toi esiin hapokkuuden, sitruksisen, jopa aprikoosimaisen, mineraalisuuten vivahtavan ja hiukan petrolia sisältävän huippuviinin.

Viidentenä viininä oli Yhdysvaltojen luoteisosasta, Washingtonin osavaltiosta Columpia Valleystä oleva Chateau Ste Michelle Riesling 2011. Huolimatta pohjoisesta kasvu- ja valmistuspaikasta tämä riesling-viini on OFF-DRY (puolimakea). Liekö viileä kasvupaikka vaikuttanut, kun alkoholimäärä on vain keskikorkea 11 %, sokeria kuitenkin jo 18 g/l. Viini puolustaa paikkaansa ainakin amerikkalaisen apple pien kanssa, siis jälkiruokaviini.

Viimeisenä maisteluviininä oli tosimakea, toinen Moselin alueen edustaja, S.A. Prüm Sonnenuhr Riesling Spätlese 2010, jossa sokeria 110 g/l. Liekö jalohome jo tehnyt rypäleistä lähes rusinoita ennen keräämistä, mutta viinistä oli saatu erittäin hapokas (9,7 g/l), jonka maku oli pitkään suussa tuntuva, sitruunaa, aprikoosia, persikkaa ja miksei myös hunajaa muistuttava sekä hieman petrolinen. Siis vivahteikas.

Yhteisessä, loppua kohden vilkastuneessa keskustelussa todettiin, että kyllä sama rypäle taipuu moneksi kasvupaikan ja -ilmaston sekä -lämpötilan aiheuttamien erojen vuoksi. Yllättävää kuitenkin on, että samat peruspiirteet tuoksussa ja maussa tulevat erilaisissa riesling-viineissä esiin, joissakin voimakkaammin, toisissa vähemmän. Hedelmäisyys, hapokkuus, aromeina petrolimaisuus ja mineraalisuus lienevät tyyppipiirteitä. Uutos- ja sokerimäärien kasvaessa viini muuttuu täysin kuivasta tosimakeaksi.

Teksti: Mikko Linna –

Maaliskuun tasting 17.3.2016

Maaliskuun tastingin aiheena olivat valkoviinit. Viinit maisteltiin sokkona. Aimo Rissanen oli valinnut viinit Alkon valikoimista. Maisteltavana oli kuusi kuivaa valkoviiniä eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa oli mukana samoista rypäleistä (sauvignon blanc ja chardonnay) perinteiset ranskalaiset viinit ja Uuden Maailman uusseelantilaiset versiot.

Jälleen kerran huomattiin, että perusrypäleidenkin tunnistaminen sokkona on haasteellista harjaantuneellekin viininystävälle. Keskustelimme ilmaston ja maaperän vaikutuksesta samoista rypälelajikkeista tehtyjen viinien aromi- ja makumaailmaan. Toki viininvalmistaja vaikuttaa myös oleellisesti viininsä lopputulokseen.

Maistelun jälkeen Aimo Rissanen esitteli viinit Alkon ja Viinilehden arvioiden perusteella. Kaikki viinit olivat laadukkaita. Eteläafrikkalainen DeMorgenzen Reserve Chenin Blanc jakoi ehkä eniten mielipiteitä. Viinin voimakas tammisuus ei ollut kaikkien mieleen.

Sokkomaistelu koettiin mielenkiintoiseksi ja kehittäväksi tavaksi opetella tunnistamaan eri rypäleiden ja eri alueiden erityispiirteitä.

-Aimo Rissanen-