Tapakset ja espanjalaiset viinit, 01.09.2026
Jorma Puranen & Juha Tiensuu

ViiniSaaga​
Sari Heikkinen​
WSET Level 3 Award in Wines 2026

Tapasten tuoksun sisään taluttamana

Pilvinen päivä oli kääntymässä aurinkoiseksi illaksi, kun saavuin Niskalan luokkahuoneeseen poikkeuksellisesti ensimmäisten joukossa. Jo ovella vastaan tulvahti illan luvatuista herkuista kantautuva houkutteleva tuoksu. Viineihin sopivia suupaloja oli toivottu jo pitkään – ja nyt niitä vihdoin oli. Ja minkälaisia!

Purasen Jorman lautasille kauniisti kattamat appelsiinilla marinoidut oliivit, saksanpähkinät, aidot espanjalaiset Jamón Serrano, Chorizo ja Manchego hilloineen sekä patonki mausteisen tomaattisalsan kera herättivät välittömästi ihastuneita kommentteja. Samalla koko luokkahuone tuoksui siltä kuin joku olisi avannut oven suoraan Espanjaan.

Monen mieli olisi tehnyt varmasti jo tarttua ensimmäiseen suupalaan, mutta Juhan jyhkeää ”Eikä vielä maisteta!” toteltiin kuitenkin hymyssä suin.

Juha oli asian ytimessä. Viineihin on hyvä tutustua ensin sellaisinaan ja vasta sitten suupalojen kera. Näin huomaa konkreettisesti, miten paljon ruoka voi muuttaa viinin olemusta. Viinin ja ruoan toimivaan liittoon on olemassa monenlaisia ohjeita, mutta tänä iltana, kun sekä viinit että tapakset olivat espanjalaisia, toteen kävi ehkä ohjeista yksinkertaisin: What grows together, goes together. Vikaan ei tällä kaavalla juuri voi mennä.

Illan viinit Espanjan kartalla

Illan viinien reitti kuljetti meitä miltei läpi koko Espanjan: viileästä Galician Ribeirosta Riojaan ja sieltä Katalonian Penedèsin ja Terra Altan kautta aina Kanariansaarten lämpöön asti. Samalla viinit muuttuivat valkoisesta punaiseksi ja esittelivät meille joukon paikallisia rypälelajikkeita – mikä oli varmasti mielenkiintoista muillekin kuin vain itselleni.

Valkoviinien kattauksen aloitti Espanjan luoteiskulman viileän ja merellisen ilmaston raikas, pirteä ja hedelmäinen Ramon do Casar Treixadura 2024,  jonka jo nimessä mainittua Treixaduraa pidetään DO Ribeiron viinialueen jalokivenä ja tärkeimpänä rypälelajikkeena.

Valkoisista toinen, Torres Clos Ancestral Forcada Xarel-lo Organic 2022, esitteli meille Penedésin alueen harvinaisen alkuperäislajikkeen Forcadan sekoitettuna pieneen määrään Xarel-loa. Viinissä oli jo hieman enemmän vivahteikkuutta ja ryhdikkyyttä verrattuna edelliseen, mutta muutoin aromikkuus, hapokkuus ja raikkaus sekä makumaailman sitruksisuus olivat kahdelle ensimmäiselle viinille yhteisiä.

Kolmantena valkoisena maisteltu Rioja Blanco Bordón Rioja Gran Reserva “Viña Sole” Blanco 2018 antoi jo Gran Reserva-nimityksellään aihetta odottaa tömäkämpää elämystä. Valkoisen Gran Reservan on kypsyttävä vähintään neljä vuotta, joista vähintään kuusi kuukautta tammessa. Loppu kypsytysajasta tapahtuu pullossa. Pitkä kypsytys tuo viiniin kehittyneitä, kermaisia ja karamellisia vivahteita sekä täyteläisempää rakennetta. Rypäleenä oli Cavasta tuttu 100-prosenttinen Viura (Macabeo).

Riojassa viivyimme vielä toisenkin tovin, sillä ensimmäinen punaviinimme Hacienda Lopez de Haro Reserva 2019 tuli sieltä. Riojan punaviinien Reserva tarkoittaa vähintään 36 kuukauden kokonaiskypsytystä, josta vähintään 12 kuukautta tammessa ja vähintään kuusi kuukautta pullossa. Viinissä oli jo aistittavissa kehittyneisyyttä, kuten kuivattujen hedelmien ja nahan vivahteita sekä maanläheisyyttä. Rypäleinä oli sekoitus Riojalle tyypillisistä kypsän hedelmäisestä ja mausteisesta Tempranillosta ja viiniin syvyyttä ja rakennetta tuovasta Gracianosta.

Terra Altasta, olosuhteista, joissa välimerenilmasto sekoittuu mannermaiseen tuoden kylmiä talvia ja kuumia kesiä, saimme laseihimme illan mehevintä ja hilloisinta viiniä. Mausteisesta Syrahista, pyöreän pehmeästä Garnachasta ja hapokkaasta Carignanista valmistettu Hèrencia Altès l’Estel 2020 oli täyteläinen ja pyöreä makuelämys kypsine punaisine marjoineen ja pehmeine tanniineineen.

Illan lopuksi meidät lennätettiin vielä Kanariansaarille Teneriffan Orotavan laaksoon maistamaan yli satavuotiaiden Listán Negro -köynnösten rypäleistä valmistettua Envínate Mígan 2024 -viiniä. Moniulotteinen ja kehittynyt viini tarjosi mineraalisuutta, punaisia marjoja ja vulkaanisen maaperän vivahteita.

Iltaa tyypitti yksimielisyys

Oli mielenkiintoista huomata, kuinka yksimielinen seurueemme illan aikana oikeastaan oli. Kun viinejä verrattiin keskenään, suosikeiksi eivät nousseet tastingin kalleimmat pullot, joita olivat Riojan Bordón Rioja Gran Reserva “Viña Sole” Blanco 2018 ja Kanariansaarten Envínate Mígan 2024. Ne herättivät kyllä paljon kiinnostusta ja keskustelua.

Illan suosikeiksi nousivat valkoisissa Galician Ribeiron Ramon do Casar Treixadura 2024 ja punaisissa Katalonian Terra Altan Heréncia Altès l’Estel 2020. Molemmat olivat helposti lähestyttäviä, hedelmäisiä ja marjaisia viinejä, joiden seurassa viihtyi vaivattomasti. Ehkä tässä piili myös illan pieni opetus: viinipullon hinta ja se, minkä viinin äärelle oma käsi uudelleen kurkottaa, eivät välttämättä kulje käsi kädessä.

Tastingin kiinnostavimmaksi viiniksi nimeän silti Envínate Mígan 2024:n, illan kalleimman viinin, jonka aromimaailmassa tunnistettiin muun muassa ehtaa lantaa. Kyllä – lantaa. Aluksi tämä rehevän maanläheinen ”navettaviini” nousi suosikiksi vain kahdella jäsenellämme, kun taas muut suhtautuivat siihen vähintäänkin… harkiten. Mutta kun Mígania maistettiin tapasten kanssa, ja ruoan vaikutus viiniin huomattiin, hyväksyviä kommentteja alkoi pikkuhiljaa heltyä myös muilta.

Äkkiä navettaviinistä sukeutuikin aivan salonkikelpoinen!

Kiitosten myötä kohti seuraavaa tastingia…

Suuri kiitos Juhalle ja Jormalle Munskamme tämän syksyn ensimmäisestä omasta makumatkasta. Kun illan viimeisiä laseja tyhjennettiin ja tapaksista oli jäljellä enää muisto, saattoi vain todeta, että Espanja oli sekä tuoksunut että maistunut Niskalan luokkahuoneessa tänä tiistaisena syyskuun alun iltana.

Jo pitkään toivotut ja nyt toivottavasti perinteeksi muodostuvat suupalat toivat iltaan ja viiniharrastukseen aivan uudenlaista perspektiiviä. Ei sillä, etteikö viini voisi olla nautinto aivan yksinäänkin. Kyllä se voi. Mutta yleensä nautinto vain kasvaa, kun viini löytää rinnalleen ruoan, jonka kanssa se pääsee loistamaan. Viinin ja ruoan liitossa riittää ainakin minulle vielä paljon opittavaa ja juuri siksi sitä onkin niin kiinnostavaa tutkia.

ViiniSaaga jatkuu jälleen lokakuussa seuraavan tastingin jälkeen, joka onkin allekirjoittaneen vastuulla. Tervetuloa silloin Sarin viinimatkalle, jolloin luvassa on jälleen uusi viini- ja suupalakattaus!

ViiniSaaga

---

Saagailua:
Ruoka ja viini ne yhteen soppii…

Kun ruoassa on…	Viinissä toimii…	Esimerkiksi
Kevyttä kalaa, salaatteja, kasviksia	raikkaus ja hapokkuus	Sauvignon Blanc, Riesling, Kevyet roséviinit (Cinsault, Grenache (Garnacha), Pinot Noir)
Rasvaa tai kermaisuutta	hapokkuus ja ryhdikkyys; täyteläisyys	Chardonnay, Chenin Blanc; Viognier
Kanaa tai muuta vaaleaa lihaa	keskitäyteläisyys ja kohtuullinen hapokkuus	Chardonnay, Pinot Noir, Grenache (Garnacha)
Runsasta punaista lihaa	tanniinit ja täyteläisyys	Cabernet Sauvignon, Malbec, Syrah (Shiraz)
Tulisuutta ja chiliä	hedelmäisyys, vähäiset tanniinit ja pieni makeus	Riesling, Gewürztraminer, Grenache (Garnacha)
Suolaisuutta, kuten voimakkaita juustoja	makeus tai täyteläisyys	Sauternes, Port, Zinfandel
Makeutta (jälkiruoka)	vähintään yhtä paljon makeutta	Sauternes, Tokaji, Moscato d’Asti

Muista: Ruoan ja viinin voimakkuuksien kannattaa olla tasapainossa.
Ja yksi klassikko: What grows together, goes together. Saman alueen ruoka ja viini ovat usein luonteva pari.

---

ViiniSaaga
Sari Heikkinen
WSET Level 3 Award in Wines